Rusko Soi – perinteitä 1930-luvulta asti

Martti_Raikasniemi
Martti Raikasniemi Ruskopäivät-yhdistyksestä osoittaa Kankareen nummella aluetta, jolla pidetään sunnuntaina 13.8. Kansanlaulukirkko kello 10.00 alkaen.

Ohjelmassa klo 10.00-11.00: Kansanlaulukirkko, ks. OHJELMA

Vuoden 2017 Rusko Soi -tapahtuman alkulähteet ovat peräisin 1930-luvulta. Varsinais-Suomen Nuorisoseurapiirin kesäjuhlaa vietettiin Ruskolla 30.6.-1.7. vuonna 1934, ja tuolloin läsnäolleiden mieliin tapahtuma jäi ensisijaisesti laulujuhlana kuoroesitystensä vuoksi.

Rusko-seura ry:n varapuheenjohtaja Ulla Vesterinen kertoo, kuinka Rusko-seura piti 2000-luvun taitteessa muistelutapahtumia, joissa kerättiin talteen muistoja Ruskolta. Haastatteluiden pohjalta Kerttu Nikinmaa ja Ulla Vesterinen kokosivat ja toimittivat ”Muisteluja Ruskolta (1920-1940)” -vihkosen (joka toimii tämän artikkelin pääasiallisena lähteenä).

– Muistelijoita oli iso joukko, kaksi-kolmekymmentä joka kerta. Iältään he olivat silloin 60-90-vuotiaita, Vesterinen kertoo.

Vuoden 1934 Nuorisoseuran maakunnalliset laulu-, soitto- ja urheilujuhlat nousivat muisteluissa esiin useamman kerran. Muistelijat olivat 1930-luvulla vielä nuoria, joten näkökulmakin muisteluissa oli nuorten.

– He muistivat laulujuhlien ensimmäisen päivän olleen sateisen. Useimmat muistivat tehneensä erilaisia aputöitä kulkien eri tapahtumapisteiden väliä enimmäkseen polkupyörällä kuraisia teitä pitkin. Joku sai elämänsä ensimmäisen jäätelötötterön.
Itse tapahtuman juhlavasta ohjelmistosta he eivät paljoa muistaneet, heillä oli kiire tehdä töitä, jotta juhlat onnistuisivat, Vesterinen toteaa.

Tuolloin 850 asukkaan Ruskolle juhlien järjestäminen oli melkoinen voimainponnistus. Uusi Aura -lehdessä oli kutsu ”kuoroille, soittokunnille, näyttelijöille, urheilijoille, pesäpalloilijoille ja voimistelijoille”. Tapahtumaa varten perustettiin useampia toimikuntia. Juhlalava rakennettiin talkoilla ja sitä koristi ritaritarun logo. Kilpailuihin ja ohjelmiin osallistuneet olivat mukana veloituksetta, muilta perittiin pääsylippu (aikuiset 10 markkaa, lapset 5 markkaa). Muualta tulleita osallistujia majoitettiin pitäjän latoihin ja ulkotiloihin.

Onnistuneista juhlista riitti puhetta

Varsinainen juhlapäivä oli sunnuntai: se alkoi aamuyhdeksältä kirkossa hartaustilaisuudella ja kymmeneltä oli vuorossa juhlajumalanpalvelus. Kuorot harjoittelivat kello 12 näytelmäkilpailujen jatkuessa. Varsinainen pääjuhla alkoi kello 14 Kankareen nummella. Esiintyjissä oli kuoroja, soittajia, voimistelu- ja kansantanhu-joukkueita sekä lausujia. Puheita pidettiin kaikkiaan kolme. Lauantai ja sunnuntai päättyivät molemmat Seurojentalossa ja Karviaisten makasiinissa iltamiin, joissa esitettiin kilpailukappaleita, soitto- ja lausuntaesityksiä, pidettiin puheita, esitettiin tanhua ja voimistelua sekä karkeloitiin.

– Kaikenkaikkiaan juhlat olivat onnistuneet ja aikamoinen voimainponnistus, koska niistä puhuttiin vielä kauan jälkeenpäin. Tuntui, ettei näin suurta juhlajärjestelyä ole ollut sen jälkeenkään, jossa niin moni olisi ollut mukana, Vesterinen kiteyttää muisteluita laulujuhliin liittyen.

Rusko Soi (Ruskopäivät 2017) -tapahtumassa kunnioitetaan vanhoja perinteitä sunnuntaina 13.8., kun kello 10 alkaen Kankareen nummella vanhalla laulujuhlapaikalla pidetään vehreän luonnon keskellä Kansanlaulukirkko.

Kankareen_nummi
Vanha laulujuhlapaikka, eli Kankaareen nummi, löytyy Kaharintien alkupäästä Ruskolla,
n. 200 metriä Vahdontien ja Kaharintien risteyksestä kohti Moisiota.